Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus

Tässä tuoteoppaassa kuvataan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, vapaa-ajan ryhmävakuutuksen, työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen sekä yrittäjän tapaturmavakuutuksen keskeinen sisältö ja oleelliset rajoitukset.

Yksityiskohtaiset tiedot vakuutuksesta löytyvät vakuutuskirjasta ja työtapaturma- ja ammattitautilaista (459/2015) muutoksineen, joita sovelletaan vahinkotapahtumiin.

Vakuutuksen sisältö määräytyy työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella.

Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Yleistä

Suomalainen työnantaja ja ulkomainen työnantaja, joka teettää työtä Suomessa, on työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan velvollinen ottamaan työntekijöilleen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Jos työntekijälle sattuu työtapaturma tai hän sairastuu ammattitautiin, työntekijällä on oikeus korvaukseen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan. Vahinkotapahtumat korvataan, kun ne ovat lain määritelmien mukaiset ja sattuneet laissa mainituissa olosuhteissa. Lisäksi edellytetään, että vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys.

Lakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa vahinkotapahtumia ilman aikarajoituksia tai euromääräistä ylärajaa.

Työnantajalla ei ole työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista vakuuttamisvelvollisuutta, jos työnantajan kaikille työntekijöilleen maksamat palkat ovat yhteensä enintään 1 500 euroa kalenterivuoden aikana. Vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävässä toiminnassa työtä tekevällä työntekijällä on kuitenkin oikeus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiin. Näistä korvauksista vastaa Tapaturmavakuutuskeskus (TVK).

Vakuutuksessa ei ole omavastuuta.

Työntekijöiden vakuuttaminen on pakollista

Työntekijöitä ovat henkilöt, jotka sopimuksen perusteella ja palkkaa tai vastiketta vastaan tekevät työtä toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Pääasiassa lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki työ- ja virkasuhteessa olevat työntekijät. Työsuhteen käsite määritellään työsopimuslaissa (55/2001), virkasuhteen käsite määritellään kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetussa laissa (304/2003). Työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja kansalaisuus eivät vaikuta vakuuttamisvelvollisuuteen.

Pakollisesti vakuutettaviin kuuluvat:

• työ- tai virkasuhteessa olevat henkilöt
• yksityisen elinkeinonharjoittajan taloudessa asuva perheenjäsen, joka työskentelee työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa yksityiseen elinkeinonharjoittajaan. Yksityisen elinkeinonharjoittajan avio- tai avopuolison ei työsopimuslain mukaan voida katsoa työskentelevän työsuhteessa yksityiseen elinkeinonharjoittajaan
• työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa työskentelevät kommandiittiyhtiön äänettömät yhtiömiehet
• osakeyhtiössä työsuhteessa työskentelevät osakkaat, jotka eivät ole johtavassa asemassa
• osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevät osakkaat, jotka omistavat yksin enintään 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa enintään 50 prosenttia yhtiön osakkeista tai joilla on yksin enintään 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa enintään 50 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä
• suomalaisen työnantajan palveluksessa olevat henkilöt, jotka tilapäisesti työskentelevät ulkomailla yrityksen emo-, sisar- tai tytäryhtiössä niin sanottuina lähetettyinä työntekijöinä.

Johtavalla asemalla tarkoitetaan toimitusjohtajuutta, hallituksen jäsenyyttä tai muuta vastaavaa asemaa tai vastaavaa tosiasiallista määräämisvaltaa osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä.

Laskettaessa edellä mainittua omistusosuutta otetaan huomioon myös välillinen omistus toisten yhteisöjen kautta, jos henkilö yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa toisesta yhteisöstä yli puolet tai hänellä yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vastaava määräämisvalta.

Omistusosuutta määriteltäessä otetaan huomioon sekä omistus osakepääomasta että osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan avio- ja avopuolisoa sekä henkilöä, joka on johtavassa asemassa työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu tämän kanssa samassa taloudessa. Avopuolisolla tarkoitetaan yrityksessä johtavassa asemassa työskentelevän kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa asuvaa henkilöä.

Pakollisesti vakuutettaviin eivät kuulu:

• yksityiset elinkeinonharjoittajat sekä heidän aviopuolisonsa ja avopuolisonsa
• yksityisen elinkeinonharjoittajan muut perheenjäsenet, jotka eivät ole työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa
• avointen yhtiöiden yhtiömiehet
• kommandiittiyhtiöiden vastuunalaiset yhtiömiehet
• osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevät osakkaat, jotka omistavat yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakkeista tai joilla on yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Maatalousyrittäjät, ammattikalastajat, poronhoitajat ja apurahansaajat kuuluvat maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015) piiriin. Heidän pakollisen tapaturmavakuuttamisensa hoitaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela.

Työtapaturma- ja ammattitautilaki edellyttää, että työ tapahtuu vastiketta vastaan. Näin ollen vakuutus ei ole voimassa muun muassa palkattomissa luottamustehtävissä ja talkootyössä.

Työtapaturma- ja ammattitautilakia ei sovelleta työsuhteessa tehtävään tai muutoin ammattimaiseen urheiluun. Ammattiurheilijoiden oikeudesta korvaukseen tapaturman seurauksena säädetään urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa (276/2009).

Vakuutusmaksu

Vakuutusmaksu määräytyy kalenterivuosittain vakuutusyhtiön hallituksen hyväksymien maksuperusteiden mukaan.

Vakuutusmaksu perustuu työntekijän työtehtävien mukaisiin palkkatietoihin. Lopullisen vakuutusmaksun laskemista varten palkkatiedot noudetaan Tulorekisteristä, jonne työnantajat ovat ilmoittaneet ne Ammattiluokituksen 2010 mukaan https://www.stat.fi/fi/luokitukset/ammatti/ammatti_17_20210101/

Vakuutuksesta veloitetaan vähintään maksuperusteen mukainen minimivakuutusmaksu.

On olemassa kaksi vakuutusmaksujärjestelmää: taulustomaksu ja erikoistaulustomaksu. Yrityksen koosta ja riskialttiudesta riippuu, kumpaa järjestelmää käytetään.

Taulustomaksu:

Taulustomaksu perustuu valtakunnalliseen työtapaturma- ja ammattitautitilastoon. Eri ammatit on jaettu eri riskiluokkiin niiden riskialttiuden mukaan ja vakuutusyhtiö vahvistaa riskiluokille vuosittain vakuutusmaksupromillet. Vakuutusmaksu voi näin ollen vaihdella vuosittain.

Erikoistaulustomaksu:

Erikoistaulustomaksujärjestelmässä vakuutusmaksu määräytyy asiakaskohtaisesti. Vakuutusmaksu perustuu asiakkaan omaan vahinkohistoriaan ja ammattiryhmän riskialttiuteen sekä riskiluokan vakuutusmaksupromilleen. Vakuutusmaksu voi näin ollen vaihdella vuosittain.

Missä ja milloin lakisääteinen tapaturmavakuutus on voimassa?

Vakuutus on voimassa, kun työtä tehdään Suomessa, sekä Suomen rajojen ulkopuolella, kun työnantaja lähettää vakuutukseen kuuluvan henkilön tilapäisesti tekemään työtään ulkomaille. Suomen ulkopuolella tapahtuvan tilapäisen työnteon osalta vakuutusturva tulee selvittää Eläketurvakeskuksen kanssa. Eläketurvakeskus antaa A1-todistuksen, joka osoittaa, minkä maan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin työntekijä kuuluu.

Lakisääteinen työtapaturmavakuutus on voimassa työssä, työntekopaikan alueella ja tietyissä laissa määritellyissä olosuhteissa myös työntekopaikan alueen ulkopuolella. Vakuutuksen piiriin kuuluvat myös asunnon ja työpaikan väliset matkat sekä työtehtävistä johtuva muu matkustaminen.

On suositeltavaa, että vakuutusturva tarkistetaan vapaa-ajan osalta. Tällöin mahdollisesti tulee kyseeseen matkavakuutuksen ottaminen ulkomailla sattuvan tapaturman ja sairastumisen varalta.

Mitä lakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa?

Vakuutuksesta työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) ja siihen tehtyjen muutosten perusteella maksettavat korvaukset:

Hoitokulut	Lääkärissäkäynnin kulut ja tutkimuskulut, lääkärin määräämät lääkkeet, sairaalan hoitopäivämaksut ja välttämättömät matkakulut.
Tutkimuskulut	Kohtuulliset ja välttämättömät lääkärintutkimuskulut sen selvittämiseksi, onko kyseessä tapaturman aiheuttama vamma tai ammattitauti. Nämä kulut korvataan myös, vaikka vamma tai sairaus ei osoittautuisikaan korvattavaksi.
Kodinhoidon lisäkustannukset	Kohtuulliset ja välttämättömät kodinhoidon lisäkustannukset, jos vahingoittunut ei tapaturman aiheuttaman vamman tai ammattitaudin vuoksi kykene hoitamaan kotiaan. Korvausta maksetaan enintään yhden vuoden ajalta tapaturman sattumisesta tai ammattitaudin toteamisesta lukien.
Hoitotuki	Hoitotuki, jos vahingoittunut tapaturman tai ammattitaudin vuoksi on hoidon, avun, valvonnan tai ohjauksen tarpeessa.
Esinevahinko	Korvaus särkyneistä henkilökohtaisessa käytössä olleista esineistä, kuten silmälaseista, kuulokojeesta, hammasproteesista ja tekojäsenistä, sekä hoitohenkilöstön rikkomista vaatteista ja sormuksista ruumiinvamman aiheuttaneen tapaturman yhteydessä.
Vaatelisä	Vaatelisä, jos vahingoittunut vamman seurauksena käyttää vähintään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen ajan apuvälinettä, joka aiheuttaa vaatteiden kulumista.
Toimintakyvyn kuntoutus	Vaikeasti vahingoittuneelle korvataan päivittäisissä toiminnoissa välttämättömät apuvälineet, asunnon muutostyöt ja palveluasumisesta johtuvat lisäkulut sekä vahinkotapahtuman aiheuttamasta näkövammasta, kuulovammasta tai puhehäiriöstä johtuvat tulkkauspalvelut.
Hautausapu	Kiinteä kertakorvaus hautausapuna. Korvaus maksetaan kuolinpesälle.
Ansionmenetys fysikaalisen hoidon ajalta	Ansionmenetys fysikaalisen hoidon vuoksi enintään 30 päivältä kalenterivuodessa.
Korvaus pysyvästä haitasta	Haittaraha maksetaan vahingoittuneelle tapaturmasta tai ammattitaudista johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta. Pysyvää yleistä haittaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan tapaturman tai ammattitaudin aiheuttama haitta, ei vahingoittuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia.
Päiväraha	Päivärahaa maksetaan, jos vahingoittunut on kokonaan tai osittain kykenemätön tekemään työtään vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä, vahinkopäivää lukuun ottamatta. Ensimmäiset 28 päivää tapaturmapäivän jälkeisestä päivästä lukien korvataan todellisen palkan mukaan, sen jälkeen päiväraha määräytyy perustuen vahingoittuneen laskettuun vuosityöansioon vahinkotapahtuman sattuessa. Vapaa-ajan ryhmävakuutuksessa päiväraha maksetaan ainoastaan sen työansion perusteella, joka on saatu vakuutuksen ottaneen työnantajan työssä. Vakuutus on toissijainen, mikä tarkoittaa sitä, että täysi päiväraha maksetaan sairausvakuutuksen omavastuuajalta, minkä jälkeen tehdään 202 §:n mukainen vähennys. Päivärahaa työkyvyttömyyden vuoksi maksetaan enintään vuoden ajalta. Tietoa korvauksesta mahdollisen työkyvyttömyyden jatkuessa päivärahan maksamisen päätyttyä, katso alla kohta tapaturmaeläke.
Tapaturmaeläke	Tapaturmaeläkettä maksetaan, kun edellä mainittu oikeus päivärahaan on päättynyt, jos vahingoittuneen työkyvyn tapaturman tai ammattitaudin johdosta voidaan arvioida olevan heikentynyt vähintään 10 prosenttia ja hänen työansionsa ovat alentuneet. Jos vahingoittunut yhden vuoden kuluttua vahinkotapahtumasta on edelleen täysin työkyvytön ja niin kauan kuin sellainen työkyvyttömyys jatkuu, tapaturmaeläkettä maksetaan 85 prosenttia vahingoittuneen vuosityöansiosta, 70 prosenttia vahingoittuneen täytettyä 65 vuotta. Vahingoittuneella on oikeus tapaturmaeläkkeeseen, jollei hän pysty lainkaan palaamaan työhön tai jos hän palaa työhön alennetuin ansioin (osaeläke). Vapaa-ajan ryhmävakuutuksen perusteella maksettava tapaturmaeläke on toissijainen myönnettyyn työeläkkeeseen nähden.
Ammatillinen kuntoutus	Kuntoutusrahaa maksetaan, kun vahingoittunut tapaturman tai ammattitaudin seurauksena osallistuu ammatilliseen kuntoutukseen, josta on sovittu vakuutusyhtiön kanssa. Ajalta, jolloin vahingoittunut osallistuu ammatilliseen kuntoutukseen, ei makseta päivärahaa tai tapaturmaeläkettä. Kuntoutusraha on yhden vuoden ajan vahinkopäivästä lukien täysimääräisen päivärahan suuruinen. Sen jälkeen kuntoutusraha on täysimääräisen tapaturmaeläkkeen suuruinen. Vapaa-ajan ryhmävakuutuksen perusteella maksettava korvaus ammatillisesta kuntoutuksesta on toissijainen myönnettyyn työeläkkeeseen nähden.
Perhe-eläke	Jos vahingoittunut kuolee tapaturman tai ammattitaudin seurauksena, vahingoittuneen edunsaajilla on oikeus perhe-eläkkeeseen. Perhe-eläke myönnetään leskeneläkkeenä ja/tai lapseneläkkeenä. Eläkkeen enimmäismäärä on 70 prosenttia sovitusta vuosityöansiosta. Vapaa-ajan ryhmävakuutuksen perusteella maksettava perhe-eläke on toissijainen myönnettyyn työeläkkeeseen nähden.

Muita lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvattavia vahinkotapahtumia:

Mitä työtapaturmasta säädetään, sovelletaan myös lihaksen tai jänteen äkilliseen kipeytymiseen, joka on tapahtunut ilman tapaturmaa, työntekijän suorittaessa työssä yksittäistä kuormittavaa työliikettä.

Vapaa-ajan ryhmävakuutus

Yleistä

Vapaa-ajan ryhmävakuutus on vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka täydentää työajan lakisääteistä vakuutusta antamalla kattavan vakuutusturvan vapaa-ajalla sattuvien tapaturmien varalta. Vapaa-ajan ryhmävakuutus voidaan ottaa, jos yrityksessä on vähintään kaksi työntekijää.

Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tavoin vapaa-ajan ryhmävakuutuksesta maksetaan korvauksia ilman aikarajoituksia tai euromääräistä ylärajaa. Vakuutuksesta korvataan sekä julkisen että yksityisen sektorin antama hoito.

Vapaa-ajan ryhmävakuutus korvaa päivärahan työnantajalle siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut palkkaa vapaa-ajalla sattuneen tapaturman vuoksi sairauslomalla olevalle työntekijälle. Työnantaja, joka ei ole ottanut vakuutusta, saa sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan yhdeksän arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Jos työnantaja ei ole maksanut sairausloma-ajalta palkkaa, päiväraha maksetaan sen sijaan vahingoittuneelle.

Vapaa-ajan ryhmävakuutuksen mukaan päivärahaa maksetaan, vahinkopäivää lukuun ottamatta, vakuutuksen ottaneen työnantajan työssä saadun työansion perusteella. Vakuutus on toissijainen, mikä tarkoittaa sitä, että täysi päiväraha maksetaan sairausvakuutuksen omavastuuajalta, jonka jälkeen maksettavasta päivärahasta tehdään työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n mukainen vähennys. Samasta vahinkotapahtumasta voidaan hakea sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa Kelalta.

 Vapaa-ajan ryhmävakuutus on tärkeä, kun otetaan huomioon etätyöskentelyn lisääntyminen ja se, että lakisääteinen vakuutus antaa vain rajallisen turvan työntekijälle etätyöskentelyssä sattuvien tapaturmien varalta.

Vapaa-ajan ryhmävakuutus korvaa etätyöskentelyssä, esimerkiksi taukojen ja ruokailun aikana, sattuneet tapaturmat.

Vakuutusmaksu

Vakuutusmaksu lasketaan promilleina palkkasummasta ja määrätään erikseen kullekin kalenterivuodelle. Vakuutusmaksu on vähennyskelpoinen yrityksen verotuksessa.

Missä ja milloin vapaa-ajan ryhmävakuutus on voimassa?

Vakuutus kattaa Suomessa ja ulkomailla sattuvat tapaturmat. Sairauden varalta tulee ottaa erillinen vakuutus.

Mitä vapaa-ajan ryhmävakuutus korvaa?

Vapaa-ajan ryhmävakuutukseen sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia ja vakuutus korvaa esimerkiksi:

• hoitokuluja
• kuluja lääkärin määräämistä lääkkeistä
• ansionmenetystä, joka yhteensovitetaan Kelan korvausten tai työeläkkeen kanssa.

Vapaa-aikana sattuneisiin tapaturmiin liittyvät korvaukset yhteensovitetaan muiden etuuksien kanssa, joihin vahingoittuneella on oikeus saman vahinkotapahtuman johdosta, työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetyllä tavalla.

Tarkempia tietoja korvauksista, katso edellä " Mitä laksiääteinen tapaturmavakuutus korvaa?"

Mitä vapaa-ajan ryhmävakuutus ei korvaa?

• vahinkoa, joka on aiheutunut toisen henkilön tahallisesta teosta
• lihaksen tai jänteen kipeytymistä liikkeen johdosta, esimerkiksi seurauksena esineiden nostamisesta
• liikennevakuutuslaissa (460/2016) tarkoitettua liikennevahinkoa tai raideliikennevastuulaissa (113/1999) tarkoitettua raideliikennevahinkoa
• potilasvakuutuslain (948/2019) mukaan korvattavaa potilasvahinkoa
• ammattimaisessa urheilussa sattunutta vahinkotapahtumaa.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus

 Työntekijäin ryhmähenkivakuutus perustuu työmarkkinajärjestöjen väliseen sopimukseen. Työnantaja ottaa vakuutuksen ja maksaa vakuutusmaksut. Velvollisuus vakuutuksen ottamiseen koskee kaikkia työnantajia, joita sitovassa työehtosopimuksessa tai joiden alalla voimassa olevassa yleisessä valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset.

Vakuutus on voimassa työ- ja vapaa-aikana. Vakuutuksesta maksetaan kuolemantapauskorvaus työntekijän kuoleman jälkeen, mikäli hänellä on vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia.

Ketkä ovat vakuutettuja?

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus koskee työsuhteessa olevia työntekijöitä, joiden työsuhde täyttää vakuutusehdoissa määritellyt edellytykset. Työntekijä on vakuutettu vain yhden työ- tai virkasuhteen perusteella.

Työntekijän vakuutusturva säilyy kolme vuotta työ- tai virkasuhteen vakuutusehtojen mukaisesta päättymisestä. Jos työsuhde päättyi vanhuuseläkkeelle jäämiseen, työntekijä ei kuitenkaan enää ole työntekijäin ryhmähenkivakuutuksella vakuutettu.

Ketkä ovat edunsaajia?

Vakuutuksesta maksetaan kuolemantapauskorvaus työntekijän kuoleman jälkeen, mikäli työntekijällä on vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia. Korvaus maksetaan kuolleen työntekijän edunsaajille, joita ovat vainajan puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Jos vainajalla ei ole vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia, korvausta ei makseta.

Korvauksiin liittyviä asioita hoitaa Tapaturmavakuutuskeskus. Tarkempia tietoja työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta on osoitteessa www.trhv.fi. Sieltä löytyy myös voimassa olevat vakuutusehdot ja lomakkeita korvauksen hakemista varten.

Yrittäjän tapaturmavakuutus

Yleistä

Yrittäjän tapaturmavakuutus korvaa tapaturmasta ja ammattitaudista aiheutuvia kuluja ja ansionmenetystä. Vakuutus on voimassa työ- ja vapaa-aikana. Korvaukset määräytyvät työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) ja siihen tehtyjen muutosten mukaan.

Vakuutus on vapaaehtoinen ja siinä ei ole omavastuuta.

Jos yrittäjä ei ole ottanut vakuutusta mainitun tyyppisten tapahtumien varalta, yrittäjä saa korvauksia vain sairausvakuutuksen (1224/2004) perusteella.

Yrittäjän tapaturmavakuutus voidaan ottaa seuraaville:

• yksityiset elinkeinonharjoittajat
• osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevät osakkaat, joiden henkilökohtainen osakeomistus yhtiöstä on yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia
• avoimen yhtiön yhtiömiehet
• kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet

edellyttäen, että heillä on voimassa oleva yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukainen eläkevakuutus.

Vakuutusmaksu

Yrittäjän ammatti ja vuosityöansio vaikuttavat vakuutusmaksun suuruuteen. Vakuutusmaksu perustuu siihen vuosityötuloon, jonka yrittäjä on valinnut yrittäjäeläkkeelleen (YEL) samasta työstä. Vakuutusmaksu on vähennyskelpoinen yrittäjän verotuksessa.

Missä ja milloin yrittäjän tapaturmavakuutus on voimassa?

Yrittäjän tapaturmavakuutus on voimassa vuorokauden ympäri kaikkialla maailmassa. Sairauden varalta tulee ottaa erillinen vakuutus.

Vakuutus on voimassa ulkomaantyön aikana, kun vakuutettuna oleva yrittäjä työskentelee tilapäisesti ulkomailla. Yrittäjä tarvitsee lähetettyä yrittäjää koskevan A1-todistuksen, jos hän työskentelee toisessa maassa. Todistuksen antaa Eläketurvakeskus.

Mitä yrittäjän tapaturmavakuutus korvaa?

Vakuutuksesta työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) ja siihen tehtyjen muutosten perusteella maksettavat korvaukset:

Hoitokulut	Lääkärissäkäynnin kulut ja tutkimuskulut, lääkärin määräämät lääkkeet, sairaalan hoitopäivämaksut ja välttämättömät matkakulut.
Tutkimuskulut	Kohtuulliset ja välttämättömät lääkärintutkimuskulut sen selvittämiseksi, onko kyseessä tapaturman aiheuttama vamma tai ammattitauti. Nämä kulut korvataan myös, vaikka vamma tai sairaus ei osoittautuisikaan korvattavaksi.
Kodinhoidon lisäkustannukset	Kohtuulliset ja välttämättömät kodinhoidon lisäkustannukset, jos vahingoittunut ei tapaturman aiheuttaman vamman tai ammattitaudin vuoksi kykene hoitamaan kotiaan. Korvausta maksetaan enintään yhden vuoden ajalta tapaturman sattumisesta tai ammattitaudin toteamisesta lukien.
Hoitotuki	Hoitotuki, jos vahingoittunut tapaturman tai ammattitaudin vuoksi on hoidon, avun, valvonnan tai ohjauksen tarpeessa.
Esinevahinko	Korvaus särkyneistä henkilökohtaisessa käytössä olleista esineistä, kuten silmälaseista, kuulokojeesta, hammasproteesista ja tekojäsenistä, sekä hoitohenkilöstön rikkomista vaatteista ja sormuksista ruumiinvamman aiheuttaneen tapaturman yhteydessä.
Vaatelisä	Vaatelisä, jos vahingoittunut vamman seurauksena käyttää vähintään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen ajan apuvälinettä, joka aiheuttaa vaatteiden kulumista.
Toimintakyvyn kuntoutus	Vaikeasti vahingoittuneelle korvataan päivittäisissä toiminnoissa välttämättömät apuvälineet, asunnon muutostyöt ja palveluasumisesta johtuvat lisäkulut sekä vahinkotapahtuman aiheuttamasta näkövammasta, kuulovammasta tai puhehäiriöstä johtuvat tulkkauspalvelut.
Hautausapu	Kiinteä kertakorvaus hautausapuna. Korvaus maksetaan kuolinpesälle.
Ansionmenetys fysikaalisen hoidon ajalta	Ansionmenetys fysikaalisen hoidon vuoksi enintään 30 päivältä kalenterivuodessa.
Korvaus pysyvästä haitasta	Haittaraha maksetaan vahingoittuneelle tapaturmasta tai ammattitaudista johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta. Pysyvää yleistä haittaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan tapaturman tai ammattitaudin aiheuttama haitta, ei vahingoittuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia.
Päiväraha	Päivärahaa maksetaan, jos vahingoittunut on kokonaan tai osittain kykenemätön tekemään työtään vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä, vahinkopäivää lukuun ottamatta. Päivärahaa maksetaan tilapäisen työkyvyttömyyden yhteydessä. Päivärahan suuruus määräytyy vahingoittuneen vuosityöansion perusteella ja päivärahaa maksetaan enintään yhden vuoden ajalta vahinkotapahtumasta. Kun päivärahaa maksetaan vapaa-ajalla sattuneen vahinkotapahtuman johdosta, vakuutus on toissijainen. Näin ollen päivärahasta tehdään laskennallinen vähennys siltä ajalta, jolta vahingoittuneella on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa samasta vahinkotapahtumasta. Vähennys tehdään 202 §:n mukaan. Tietoa korvauksesta mahdollisen työkyvyttömyyden jatkuessa päivärahan maksamisen päätyttyä, katso alla kohta tapaturmaeläke.
Tapaturmaeläke	Tapaturmaeläkettä maksetaan, kun edellä mainittu oikeus päivärahaan on päättynyt, jos vahingoittuneen työkyvyn tapaturman tai ammattitaudin johdosta voidaan arvioida olevan heikentynyt vähintään 10 prosenttia ja hänen työansionsa ovat alentuneet. Jos vahingoittunut yhden vuoden kuluttua vahinkotapahtumasta on edelleen täysin työkyvytön ja niin kauan kuin työkyvyttömyys jatkuu, tapaturmaeläkettä maksetaan 85 prosenttia vahingoittuneen vuosityöansiosta (70 prosenttia vahingoittuneen täytettyä 65 vuotta). Vahingoittuneella on oikeus tapaturmaeläkkeeseen, jollei hän pysty lainkaan palaamaan työhön tai jos hän palaa työhön alennetuin ansioin (osaeläke). Kun tapaturmaeläkettä maksetaan vapaa-ajalla sattuneen vahinkotapahtuman johdosta, se on toissijainen myönnettyyn työeläkkeeseen nähden.
Ammatillinen kuntoutus	Kuntoutusrahaa maksetaan, kun vahingoittunut tapaturman tai ammattitaudin seurauksena osallistuu ammatilliseen kuntoutukseen, josta on sovittu vakuutusyhtiön kanssa. Ajalta, jolloin vahingoittunut osallistuu ammatilliseen kuntoutukseen, ei makseta päivärahaa tai tapaturmaeläkettä. Kuntoutusraha on yhden vuoden ajan vahinkopäivästä lukien täysimääräisen päivärahan suuruinen. Sen jälkeen kuntoutusraha on täysimääräisen tapaturmaeläkkeen suuruinen. Vapaa-ajalla sattuneen vahinkotapahtuman johdosta maksettava korvaus ammatillisesta kuntoutuksesta on toissijainen myönnettyyn työeläkkeeseen nähden.
Perhe-eläke	Jos vahingoittunut kuolee tapaturman tai ammattitaudin seurauksena, vahingoittuneen edunsaajilla on oikeus perhe-eläkkeeseen. Perhe-eläke myönnetään leskeneläkkeenä ja/tai lapseneläkkeenä. Eläkkeen enimmäismäärä on 70 prosenttia sovitusta vuosityönansiosta. Vapaa-ajalla sattuneen vahinkotapahtuman johdosta maksettava perhe-eläke on toissijainen myönnettyyn työeläkkeeseen nähden.

Korvaukset yhteensovitetaan muiden etuuksien kanssa, joihin vahingoittuneella on oikeus saman vahinkotapahtuman johdosta, työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetyllä tavalla.

Mitä yrittäjän tapaturmavakuutus ei korvaa

• liikennevakuutuslaissa (460/2016) tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan muun valtion vastaavassa laissa tarkoitettua liikennevahinkoa 
• potilasvakuutuslaissa (948/2019) tarkoitettua vahinkoa
• vahinkotapahtumaa, joka muun lain kuin työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla oikeuttaa vahingoittuneen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen korvaukseen (esimerkiksi sammutus- ja pelastustyö)
• vahinkotapahtumaa, joka oikeuttaa vahingoittuneen sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain (1521/2016) mukaiseen korvaukseen
• vahinkotapahtumaa, joka on sattunut urheilemisen yhteydessä työtapaturma- ja ammattitautilain 12 §:n mukaan
• raideliikennevastuulaissa (113/1999) tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan muun valtion vastaavassa laissa tarkoitettua raideliikennevahinkoa 
• pahoinpitelyn tai toisen henkilön muun tahallisen teon aiheuttamia vammoja tai sairauksia.

Tärkeitä tietoja

Tärkeitä tietoja tuotteista lakisääteinen tapaturmavakuutus, vapaa-ajan ryhmävakuutus, työntekijän ryhmähenkivakuutus sekä yrittäjän tapaturmavakuutus.

Vakuutuksen voimaantulo

Vakuutus tulee voimaan aikaisintaan siitä ajankohdasta, jolloin vakuutusyhtiö on vastaanottanut täydellisen vakuutushakemuksen.

Vakuutuksen muutos

Vakuutuksenottaja voi tarvittaessa tehdä muutoksia vakuutukseen ottamalla yhteyttä vakuutusyhtiöön.

Yrityksen ja toiminnan muutokset

Vakuutuksenottajan tulee jatkuvasti tarkistaa yrityksen vakuutusturva ja ilmoittaa viipymättä vakuutusyhtiölle yrityksessä ja sen toiminnassa tapahtuneista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa vakuutukseen.

Yrityksen yhteystiedot tulee päivittää vakuutusyhtiössä siten, että vakuutusyhtiöllä on aina käytössään ajantasaiset tiedot.

Vakuutussopimuksen muutokset

Vakuutusyhtiö voi muuttaa yrityksen vakuutuksen ehtoja, vakuutusmaksua ja muita sopimusehtoja vakuutussopimuksen ja työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Vakuutusyhtiö ilmoittaa yritykselle vakuutussopimuksen muutoksista.

Vakuutuksen päättyminen

Vakuutuksenottajan irtisanominen

Lakisääteinen tapaturmavakuutus voidaan päättää vain kirjallisella ja asianmukaisella ilmoituksella vakuutusyhtiölle siitä, että yrityksen palveluksessa ei ole työntekijöitä tai että yrityksen toiminta on päättynyt. Vakuutus voidaan myös päättää siirtämällä se toiseen vakuutusyhtiöön. Siirtäminen voidaan tehdä vain tiettyinä ajankohtina vuoden aikana (1.1., 1.4., 1.7. tai 1.10.). Vakuutus voidaan siirtää toiseen vakuutusyhtiöön aikaisintaan, kun vakuutus on ollut voimassa vähintään yhden kalenterivuoden.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus ja vapaa-ajan ryhmävakuutus päättyvät viimeistään samanaikaisesti kuin lakisääteinen tapaturmavakuutus.

Yrittäjän tapaturmavakuutus voidaan päättää vain kirjallisella ja asianmukaisella ilmoituksella vakuutusyhtiölle.

Vakuutuksia ei voi irtisanoa puhelimitse tai muutoin suullisesti.

Vakuutusyhtiön irtisanominen

Vakuutusyhtiö voi irtisanoa vapaa-ajan ryhmävakuutuksen sen kalenterivuoden lopussa, jolloin työntekijöitä on alle kaksi, tai vakuutusmaksu on erääntynyt ja maksamatta.

Vakuutusyhtiö voi irtisanoa yrittäjän tapaturmavakuutuksen, jos vakuutusmaksu on erääntynyt ja maksamatta, tai jos vakuutuksenottaja on tahallisesti antanut virheellisiä tietoja vakuutusmaksun määräämistä tai vahinkoasian käsittelyä varten.

Vakuutus katsotaan päättyneeksi siitä päivästä alkaen, kun vakuutuksenottaja asetetaan konkurssiin tai kun ulosottomies on antanut ulosottokaaren (705/2007) 3 luvun 95 §:n mukaisen estetodistuksen vakuutuksenottajan varattomuudesta tai tämän olinpaikan tuntemattomuudesta.

Vakuutusmaksu on maksettava ajallaan

Vakuutusmaksulasku lähetetään hyvissä ajoin ennen eräpäivää. Jos laskua ei makseta viimeistään eräpäivänä, vakuutusyhtiö lähettää maksumuistutuksen, josta veloitetaan maksu. Lakisääteisen vakuutuksen maksamaton vakuutusmaksu menee ulosottoon työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti.

Vahingosta ilmoittaminen ja korvauksen hakeminen

Korvausta on haettava vakuutusyhtiöltä yhden vuoden kuluessa siitä, kun kulut syntyivät. Vahingoittunut on velvollinen myötävaikuttamaan korvausasian selvittämiseen. Vahingoittunut on velvollinen korvauksen saamiseksi antamaan vakuutusyhtiölle pyynnöstä tiedot, jotka ovat välttämättömiä korvausasian selvittämiseksi. Vakuutusyhtiön on annettava päätös viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset.

Jos vakuutusyhtiö on laiminlyönyt päätöksen antamisen säädetyssä ajassa tai korvauksen maksamisen säädetyllä tavalla, vakuutusyhtiön on maksettava korvaus viivästysajalta korotettuna. Viivästyskorotus on korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen.

Lakisääteinen tapaturmavakuutus sekä vapaa-ajan ryhmävakuutus

Työnantajan on ilmoitettava vahinkotapahtumasta vakuutusyhtiölle kymmenen arkipäivän kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon vahinkotapahtumasta.

Yrittäjän tapaturmavakuutus

Yrittäjän on ilmoitettava vahinkotapahtumasta vakuutusyhtiölle kolmantenakymmenentenä päivänä vahinkopäivästä.

Muutoksen hakeminen

Perustevalitus:

Vakuutuksenottaja, joka katsoo määrätyn vakuutusmaksun maksuunpanon olevan lain tai sopimuksen vastainen, saa tehdä siitä kirjallisen perustevalituksen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle. Valituskirjelmä on osoitettava tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle ja toimitettava vakuutusyhtiölle kahden vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta, jona vakuutusmaksu on määrätty tai maksuunpantu.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuutustuomioistuimelta kirjallisella valituksella. Vakuutustuomioistuimen päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.

Muutoksen hakeminen korvausasiassa:

Päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on vakuutusyhtiöistä riippumaton muutoksenhakuelin. Valituskirjelmä on osoitettava tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle ja toimitettava vakuutusyhtiölle.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta kirjallisella valituksella. Vakuutusoikeuden päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.

Yhteystiedot:

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta
PL 10
00581 HELSINKI

Henkilötietojen käsittely

Ålands Försäkringar Ab (Vakuutusyhtiö) käsittelee henkilötietoja kulloinkin voimassa olevan tietosuojalainsäädännön mukaisesti ja huolehtii yksityisyyden suojan ja vakuutussalaisuuden noudattamisesta toiminnassaan.

Vakuutusyhtiö käsittelee henkilötietoja muun muassa asiakaspalveluun ja asiakassuhteen hoitamiseen, asiakkaiden tunnistamiseen ja yksilöintiin, riskienhallintaan, raportointiin toimivaltaisille viranomaisille, yhteydenpitoon asiakkaisiin ja markkinointiin.

Asiakkaiden tunnistamistietoja ja muita henkilötietoja voidaan käyttää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen selvittämiseen, paljastamiseen ja estämiseen. Lisäksi tietoja voidaan luovuttaa viranomaisille rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ja sen rikoksen, jolla rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen kohteena oleva omaisuus ja rikoshyöty on saatu, tutkimista varten.

Vakuutusyhtiön tietosuojaselosteessa on tarkempi kuvaus siitä, miten henkilötietoja käsitellään. Tietosuojaseloste on luettavissa kokonaisuudessaan yhtiön verkkosivustolla www.alands.fi.

Myyntiprovisiot ja henkilökohtaiset suositukset

Ålands Försäkringar Ab:n työntekijät ja vakuutusyhtiön mahdolliset yhteystyökumppanit eivät anna tarjoamistaan vakuutuksista vakuutusten tarjoamisesta annetussa laissa (234/2018) tarkoitettuja henkilökohtaisia suosituksia.

Ålands Försäkringar Ab:n yhteistyökumppanille maksetaan provisio vakuutusten myynnistä. Provisio perustuu maksettuun vakuutusmaksuun ja tavoitevahinkosuhteeseen.

Vakuutuksenantajat

Ålands Försäkringar Ab
Y-tunnus: 3125676-2
Osoite: Köpmansgatan 6
22100 Mariehamn
Puhelin: +358 18 27990

Ålands Försäkringar Ab ei veloita maksua palvelunumeroihimme tulevista puheluista. Asiakkaan puhelumaksu on siten paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu, jonka asiakkaan operaattori veloittaa. Maksut veloitetaan myös jonotusajalta. Ulkomailta soitettaessa puhelun hinnan määrittelee paikallinen operaattori.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus

Vakuutuksenantaja:

Aktia Henkivakuutus Oy
Y-tunnus: 0937006-7
Osoite: Lemminkäisenkatu 14 A
20520 Turku